Budjetti 2013 - jotain vanhaa, jotain uutta
Ensi vuoden budjettiesitys toteuttaa päätöksiä, joita hallitus teki kehysriihessään viime keväänä. Siihen sisältyvät määrärahat nuorten yhteiskuntatakuuseen, vanhuspalvelulain toimeenpanoon ja moneen muuhun ihmisten arkea koskettavaan tärkeään kohteeseen.
Esitys sisältää myös epämieluisempia säästö- ja veronkorotuspäätöksiä. Näitä tehdään, jotta valtion velkaantuminen saataisiin aisoihin. Vaikka budjettialijäämäksi ennakoidaan 6,6 miljardia, suunta on oikea: tämän vuoden budjettialijäämäksi muodostuu vielä yli 8 miljardia. Varsinainen valtiontalouden alijäämä (jota esim. EMU-kriteerit koskevat) tullee jäämään ensi vuonna selvästi alle 6 miljardiin, sillä budjetin ulkopuolinen rahastotalous on ylijäämäinen. Velan kasvu suhteessa BKT:hen on nykytiedon valossa taittumassa vaalikauden aikana, toki paljon riippuu tulevin vuosien kasvusta.
Sen lisäksi, että kilpailukyvystä on huolehdittava, jotta suomalaisyritykset pääsevät jatkuvasti paremmin kansainvälisen kysynnän imuun mukaan, kotimaassa voidaan tehdä kasvua ruokkivia päätöksiä. ICT-rakennemuutoksessa painiva Suomi tarvitsee virikkeitä luoda uutta.
Julkisten tietovarantojen vapauttaminen on ollut julkisen vallan julkilausuttuna tavoitteena jo usean vuoden ajan. Sitä on käsitellyt viime vuosina myös kaksi Valtiovarainministeriön ja yksi Liikenne- ja viestintäministeriön asettamaa työryhmää. Toimenpiteenä vapauttaminen edellyttää kuitenkin linjauksia myös budjetti- ja kehyspäätöksissä, ja tältä osin edistyminen on ollut vaivalloista.
Julkisten tietovarantojen avaaminen otti konkreettisen askelen eteenpäin keväällä 2012, kun Maanmittauslaitos avasi maastotietoaineistot yleisölle 1.4.2012 alkaen. Maantieteellistä tietoa hyödyntäviin teknisen palvelun toimialan yrityksiin keskittyvä aineistoanalyysi vuosilta 2000-2007 osoitti, että julkisen tiedon hinnoittelu vaikuttaa selvästi yritysten liikevaihdon kasvuun. Yritykset maissa, joissa julkinen maantieteellinen tieto on ollut ilmaista tai enintään rajakustannusten perusteella hinnoiteltua ovat kasvaneet vuositasolla keskimäärin 15 prosenttia enemmän kuin yritykset maissa, joissa julkisen maantieteellisen tiedon hinnoittelu on ollut kustannusperusteista. Vaikka tällaiset arviot ovat aina hyvin epävarmoja, muutokselle nähtiin hyvät perusteet. Muutos mahdollistui, kun Valtiovarainministeriö myönsi Maanmittauslaitokselle kompensaation pienenevien maksutulojen varalle.
Ilmatieteen laitos (IL) tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä sää-, meri- ja ilmastopalveluja. IL:n tuottamien suoritteiden maksullisuutta säätelevät valtion maksuperustelainsäädäntö ja LVM:n maksuasetus. Asiakkaat maksavat datan tuottamisesta joko omakustannusperusteista tai kaupallisin perustein määräytyvää hintaa. Lisäksi tiettyjä suoritteita tuotetaan viranomaistoimijoille maksutta.
Ilmatieteen laitoksen hallinnoimaa dataa tulee valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan voida jakaa jatkossa maksutta. Tämän vuoksi Valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen vuodelle 2013 sisältyy Ilmatieteen laitoksen tietovarantojen avaaminen maksuttomaan yleisö- ja yrityskäyttöön. Uudistus merkitsee reaaliaikaisten sää- ja ilmastohavaintojen, tutka- ja salamadatan, kansallisen sääennustedatan maksuttomia käyttömahdollisuuksia 2013 sekä lentokenttähavaintojen vapauttamista 2014.
Uudistuksesta on odotettavissa esim. seuraavantyyppisiä hyötyjä:
- Sää- ja meritiedon käytön lisääntyminen reaaliaikaisen paikallisdatan ollessa kansalaisten ja yritysten vapaassa käytössä
- Uusien toimijoiden ja tuotteiden syntyminen markkinoille
- Mahdollistaa uusien palveluinnovaatioiden lisääntyminen
- Yhteiskunnallisten turvallisuushyötyjen lisääntyminen
- Asiakaskohtaisten tuotteiden ja palveluiden lisääntyminen
- Salamadatan hyödyntäminen energia-alalla ja lentoliikenteessä
- Kaupallisen puolen tuotekehityksen suuntaaminen enemmän asiakaskohtaiseksi
- Julkisen hallinnon toiminnan tehostuminen ja laadun paraneminen
- Yritysten toimintaedellytysten paraneminen
- Yritysten hallinnollisen taakan väheneminen parantaa kannattavuutta
- Uudet julkisen ja yksityisen sektorin tiedon yhdistämiseen perustuvat tuotteet ja palvelut
- Kansalaisten tiedonsaanti helpottuu ja nopeutuu, mikä säästää sekä kansalaisten että viranomaisten aikaa
- Tutkimustoiminnan käytettävissä oleva lähdeaineisto lisääntyy, jos tutkimuksen käyttöön saadaan nykyistä helpommin viranomaisten aineistoja ja aiemmin kerättyä tutkimusdataa
- Tietojen tehokas hyödyntäminen parantaa julkisen sektorin toiminnan tuottavuutta ja vähentää julkisten palvelujen tuottajien ja käyttäjien kustannuksia. Julkisten tietovarantojen avaamisella voidaan poistaa hallinnollisia vaatimuksia ja vähentää sitä kautta yritysten ja kansalaisten kustannuksia.
Valtiovarainministeriö suunnittelee julkisten tietoaineistojen avaamiseen myös tämän jälkeen systemaattisia jatkoaskeleita.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Velkaa, velkaa ja velkaa.
Milloin siellä aletaan vähentää menoja, ettei upota kokonaan?
"Valtiovarainministeriö suunnittelee julkisten tietoaineistojen avaamiseen myös tämän jälkeen systemaattisia jatkoaskeleita."
Voisiko sen verran pyytää priorisointia, että Kreikan ja Espanjan paketit avattaisiin ihan ensin eduskunnalle ja vaikka koko kansalle?
Ilman säästöpäätöksiä alijäämä olisi 2 miljardia isompi kuin nyt budjetoitu. Eli siis 8,6 mrd. Kumpi parempi: 6,6 vai 8,6? Ja kuinka vähentäisit menoja lisää?
Ei verojen korotus ole säästöpäätös.
Jo pelkkä kehitysavun lopettaminen tilanteessa, jossa sitä varten joudutaan itse lainaamaan rahaa pienentäisi lainaamisen tarvetta yli miljardin/vuosi.
Ei kai tämä mitään avaruusmatematiikkaa ole?
Nostetaan alv:tä vielä prosentilla lisää.
EVM:iin on varattu lisäbudjetista 1.44 miljardia. Millä rahalla tuo summa
kertamaksuna katettiin, Ehkä puhtaalla lisävelanotolla???. Ja onko tuo lisäbudjetti jo toteutettu.
EVM:iin on varattu lisäbudjetista 1.44 miljardia. Millä rahalla tuo summa
kertamaksuna katettiin, Ehkä puhtaalla lisävelanotolla???. Ja onko tuo lisäbudjetti jo toteutettu.
En puhunutkaan veroista, vaan menoista. Budjetissa on 2 miljardin säästöpäätökset sisällä, bruttona. Verojen korotus on nettona 1,3 miljardia.
Kun kuuntelee keskustelua näihin päätöksiin liittyen, niin en oikein usko että kovin monella on mielessä suurta määrää parempia ehdotuksia. Niitä kyllä otetaan vastaan. Kehitysavun lopettamista en kannata - silloin säästetään kaikkein kurjimmilta ja nälkäisimmiltä.
Afrikan hallitukset ovat niin kurjia, että mieluummin lainataan niitä varten rahaa omien tulevien kurjien nimissä, niinkö?
Luettele ne 2 mrd:n säästöpäätöksistä tärkeimmät.
Kehitysapu on kyseenalainen menoerä. Ensin pitäisi ruokkia omat köyhät ja sairaat. Ja suuri osa kehitysavustahan menee kehitysapupyrögratian pyörittämiseen. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.
Kehitysapurahoista suurin osa päätyy korruptoituneiden virkamiesten taskuun tai numeroiduille tileille.
"kaikkein kurjimmilta ja nälkäisimmiltä."
Eivät isopalkkaiset ulkomaankomennuksella olevat avustustyöntekjät, hallintoihmiset, mainostoimistot ja diktaattorit mitään kurjia ja nälkäisiä ole.
Perille kehitysavusta menee kai max 10%.
Jäädytetään OKM:n hallinnonalan valtionosuusindeksointi
(61m€*), yliopistoindeksi (45m€*) sekä lapsilisien indeksikorotukset
(40m€*). Kehitysyhteistyömenoissa 46m€ säästö. Puolustusmateriaalihankintojen säästö nousee 70m€:lla. Säästöt sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoissa (103m€) ja
matkakorvauksissa (20m€) sekä yksityisen hoidon sv-korvauksissa
(20m€). Kuntien peruspalveluiden valtionosuutta leikataan 125m€ vuoteen 2012 verrattuna.
Eli lyhyesti.
Me "säästetään" tällä tavoin:
-opetuksesta
-yliopistoilta
-kehitysyhteistyömenoista?
-oman maan puolustuksesta
-köyhiltä sairailta
-yksityisiltä sairailta
-kuntien peruspalveluiden jotain....
Mutta kehitysavusta ei, kolmannen sektorin puuhastelusta ei, hallinnosta ei jne. jne. jne.
Luuletteko te siellä, että kansa hyväksyy tämän näpertelyn ja siunaa itsensä nimissä tänäkin vuonna otettavan n. 8 tuhannen miljoonan euron velan; vain, jotta mikään ei olennaisesti muutu?
Paljonko muuten julkisen sektorin palkankorotukset ovat tänä vuonna?
Siis keskimäärin ja vaikka prosenteissa.
Noiden lisäksi lähes hallitusohjelman lopussa olevan liitteen päätökset, joissa hieman erilaisia ajoitusratkaisuja.
Harmaaseen talouteen hallitus ei koske kepilläkään lukuunottamatta pullopantteja ja torimyyjiä joten torikulttuuri sitten loppuu. Onko hallitus tietoinen ketkä ovat käyneet rakentamassa Olkiluoto III:n?
Tietenkin he tietävät, mutta kun se on sitä "kehitysapua", johon ei ole halua koskea. Suomen poliitikoilta on suomalaiset unohtuneet, nyt noudatetaan ajatusta, mitähän ne meistä ajattelevat, ja toimitaan sen mukaan. Kavereita haetaan rajan takaa, suomalaisten on syytä aktivoitua!
Paskoille pitää näytttää paskan paikka.
"Onko hallitus tietoinen ketkä ovat käyneet rakentamassa Olkiluoto III:n?"
Entäs kuka on raketanut pendolliinot, miinanraivaajat ja Forssaan tulevan jätti kaasuturbiinivoimalan hankinnan tulevien tuulimyllyjen varavoimaksi.
Ja onko suomalaisen työmiehen ylimmät ystävät Heinäkuoma ja Verkkosukka ostoista päättäessään huomioineet harmaan - jopa täysmustan työvoiman osuuden?
Kunhan ennusteita taas ruuvataan alaspäin plus veronkorotukset toimivat käytännössä eri tavalla kuin excelissä niin veikkaan vuodelle 2013 lisäbudjettien jälkeen n. 10-11 miljardin velanottoa.
Mutta hyvä tästä tulee. Tyhmä euroja tuijottaa, velka/BKT -suhta se ratkaisee.
Ja sitten mä heräsin.
Menot 2011 (miljoonaa)
50 527
Tulot 2011
42 456
Menot 2012 (miljoonaa)
52 517
Tulot 2012
45 167
Budjettivaje 2012
7 350
Toteutunut 2012?
8 100
Kunnille annettiin 450 miljoonaa lisää.
Ansiosidonnaiset ja työmarkkinatuet 450 miljoonaa lisää.
Eläkepommin hoitoon menee 450 miljoonaa myös lisää kaikenkaikkiaan.
Infraprojekteihin 400 miljoonaa lisää.
Se on jaettava nyt loppu kun eläkemenot kasvavat 500 miljoonaa vuodessa ja veronkorotukset eivät tuota odotetusti enää jatkossa.
Ja EU:n velkakriisin hoito päälle mitä siitä ikinä kuluja tuleekin.
Eivät taida alv, auto ja energiaverot tuottaa ihan oletetusti tänä vuonna.
Ainakin mitä tuota kaupan ja autoalan irtisanomistilastoa ja pörssikursseja seuraa.
Ja ensi vuodelle toivotaan taas 1,2 miljardia lisää alvista ja 1 miljardi tuloveroista.
Pankkiveroakin toivotaan saatavan 170 miljoonaa?
Heh, heh...
Koska SDP aikoo kertoa kunnille ja ammattiliitoille että leikkauksia on tulossa?
Ja loppukansalle että infra mätänee tulevina vuosikymmeniä pystyyn.
Pisteet hyvästä linjauksesta. Tuollaisten tietojen tuleekin olla julkisia, koska eihän nyt tuo tai vastaavat voi olla markkinaehtoisia toimijoita, kun eivät niitä kosketa samat vapaudet jos kohta velvoitteetkaan kuin täysin markkinaehtoisia toimijoita. Lisäksi ilmatieteen laitoksen kanssa olisi aika hankala yksityisen toimijan lähteä kilpailemaan. Julkisena tietopankkina se sen sijaan on juuri parhaassa roolissa.
Linjaus oli hyvä. Nyt täytyisi saada yritykset sponsoroimaan tuota ilmaista dataa. Sponsoroivathan he muutakin, kunhan saavat näkyvyyttä eli logojen tulisi näkyä sponsoroitavan kohteen nettisivuilla ym. materiaalissa.
EU-valtio on Maastrichtin sopimuksen mukaan ylivelkainen, jos valtiontalouden alijäämä on suurempi kuin kolme prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Toinen ylivelkaisuuden mitta täyttyy, jos valtion velka ylittää 60 prosenttia bkt:stä.
Suomen valtion velka on n. 50 prosentin luokkaa bkt:sta, mutta alijäämä on 3,5 prosenttia (6,6/189,4) verrattuna vuoden 2011 bruttokansantuotteeseen 189,4 mrd. euroon. Mikä on tarkka luku? Tuleeko tästä sanktioita Suomelle?
Eikö teitä huolestetuta, kun suu ei ole säkkiä myöten vaan otamme jälleen syömävelkaa?
Tämä kommenttini poikkeaa hieman blogisi tämän päiväisestä aiheesta, mutta liittyy kuitenkin budjetin määrärahojen kautta (1,4 mrd euroa)siihen. Nimittäin Urpilainen väitti kivenkovaan välikysymyskeskustelussa että EVM:ään sisältyy velanantajan etuoikeus saamiseen ja nyt viimeksi TalousSanomien kirjoituksen mukaan hän kieltää harhauttaneensa eduskuntaa tässä asiassa.
Eikö kuitenkin ole päivän selvää tai ainakin pitäisi olla, että valtionvarainministeri Urpilainen joka on itse ollut sopimusneuvottelujen osapuoli kertoo vain ja ainoastaan siitä mitä sopimuksessa hänkin on ollut päättämässä. Ja jos hänelle on jäänyt asia epäselväksi olisi edes varmistanut asian ennen kuin asiaa käsiteltiin valiokunnissa ja eduskunnassa. Nyt hän ei ole näin tehnyt.
Suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (SDP) sanoi myös TV:ssä että asia on käsitelty valiokunnassa johdantotekstiin kirjoitetun pohjalta. Eikö silloin päätökset kokonaisuudessaan ole tulleet väärän tiedon pohjalta tehdyksi? Kts myös Urpilaisen vastaus PS:n välikysymykseen.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/08/09/...
Eduskunnassa käydyt puolueiden puheenvuorot:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk...
Jutta Urpilaisen vastaus välikysymykseen TIISTAINA 24. HUHTIKUUTA 2012 kello 14.01: Vastaukseen sisältyy; "Turvallisuuteen vaikuttaa ensinnäkin EVM:n lainojen ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin. Vastaava asema on IMF:llä, joka ei ole historiansa aikana juuri koskaan joutunut kirjaamaan itsellensä tappioita. Siksi myöskään vakuuksien vaatiminen ei ole EVM:n osalta perusteltua. Myös hallitusohjelmassa vakuusvaade koskee nimenomaisesti ERVV:n takausosuuksia."
Tämä Urpilaisen välikysymysvastaus kokonaisuudessaan on myös saatavissa puhetallenteena linkissä;
http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/e...
Pöytäpöytäkirja 24.4.2012 kokonaisuudessaan;
Asia ei tietysti minulle kuulu, mutta käytännöllisesti katsottuna EVM on huomattavasti parempi rakennelma kuin ERVV, koska siinä on kaikki 17 Euromaata mukana oman pääoman ehtoisin sijoituksin, jotka pitää maksaa kovana rahan sisään ja jotka voidaan myös menettää, ollen myös eräänlaisena vakuutena EVM:n omistajiin nähden, joihin myös Suomi kuuluu.
Ensisijaisuus on tärkeä turvaava periaate, mutta itse vaihtaisin sen EVM:n rakenteeseen ja vakuuksiin, varsinkin kun ERVV:ssä ei ensisijaisuutta ole lainkaan. ERVV-rahaan verrattuna toisinaan ilman ensisijaisuutta (mutta vakuuksilla) toimiva EVM kelpaisi siis minulle.
Ehkä tämä ei kuitenkaan ole pointtisi vaan tietojen ja päätöksenteon tarkkuus?
Sami, aivan oikein kirjoitat viimeisessä lauseessasi. Kyse on todellakin Urpilaisen sanomisista sekä eduskunnassa että medioille. Eduskunnassa hän on ollut ehdottomasti ensisijaisuutta "mainostamassa" ja ja nyt sitten sekä HS:n että TalousSanomien kirjoituksen mukaan panee syyn EVM:n virheellisin tiedoin tehdyn päätöksen kansanedustajien piikkiin. Urpilainen kuitenkin taas ei ota huomioon sitä surullista ryhmäkuria hallituspuolueissa,joten äänestys tapahtui siten virheellisesti noiden puolueiden voimin.
Voiko hallitus nauttia eduskunnan ja kansalaisten luottamusta? Urpilaiselta aivan uskomaton ulostulo ja syyttäminen muita omasta toimistaan,joista on näytöt edellisessä kommentissani.
Jos rakentaminen hyytyy, mistä on jo merkkejä, eikö tilanne voikin muuttua oleellisesti? Tuolloin BKT-pudotus voi olla taas yli 5 prosenttia ja budjettialijäämä paukahtaakin 10 miljardiin, korot uhkaavat nousta ja tarvitaan entistä järeämpiä budjettipäätöksiä. Mitä sanot tällaisesta kauhuskenaariosta, Ville?
Ei tuo mikään kauhuskenaario ole vaan se todennäköisin.
Hallitus luulee että se voi poistaa korkovähennyksen ja nostaa varainsiirtoveroa rajusti sekä vielä verottaa pankkeja. Sekä kiristää työn verotusta miljardilla.
Ja mikään ei koskaan vaikuta asunontolainojen velkamoottoriin.
Suomi on täydellisessä umpikujassa taloutensa kanssa.
Veroprosentteja nostellaan täysin tietoisena siitä että verotulokertymä ei juurikaan kasva.
Epätoivon merkkejä.
Miksiköhän tuli ihan Espanja,Portugali ja Irlanti mieleen... Vai olisko Suomi jotenkin uudenlainen poikkeus?
Lainaus: "Esitys sisältää myös epämieluisempia säästö- ja veronkorotuspäätöksiä."
Voisi sanoa, että onneksi. Jo nykyisellään (näiden säästöpäätösten kanssa) budjetti kasvaa 53,9 miljardiin, viime vuonna VM:n esityksen loppusumma oli 52,2 miljardia. Kasvua siis 1,7 miljardia - eli yli 3%.
Tämä on selkeästi yli tälle vuodelle arvioidun inflaation.
Ihmettelen vain, miten "säästöbudjetti" voi kasvaa nopeammin kuin inflaatio?
Jep säästöbudjetti kasvaa 2 miljardia joka vuosi.
Ja samalla se elvyttää vaikka työn verotusta kiristetään miljardilla ja alv:tä toisella.
Aikamoinen taikabudjetti tuo on.
Hiukan ihmettelen jutun painotusta. Että minkä kokoisille asioille, ja millaisille talouden elvytyskikoille annat jutussasi suurimman tilan, koko vuoden 2013 budjetin sisältöä kommentoitaessa.
- Valtion menoarvio 2013: 53.900 milj. €
- Valtion kompensaatio Maanmittauslaitokselle karttojen datan antamisesta vapaaseen käyttöön: 2.5 milj. €
- Valtion kompensaatio Ilmatieteen laitokselle mittausdatan antamisesta vapaaseen käyttöön: 5 - 10 milj. € (arvio/arvaus)
Kun kyseessä on Valtion budjetti, niin noiden muutamien laitosten datatietojen vapauttamiset ovat rahalliselta arvoltaan kohtalaisia lillukanvarsia.
> "Maantieteellistä tietoa hyödyntäviin teknisen palvelun toimialan
> yrityksiin...
> Yritykset maissa, joissa julkinen maantieteellinen tieto on
> ollut ilmaista tai enintään rajakustannusten perusteella hinnoiteltua
> ovat kasvaneet vuositasolla keskimäärin 15 prosenttia enemmän kuin
> yritykset maissa, joissa julkisen maantieteellisen tiedon hinnoittelu
> on ollut kustannusperusteista."
Tuon mainitun 15% lisäyksen perusteella arvelen että noille kartta- ja ilmatieteen toimialoille kummallekin 5 vuoden aikana tulee vaikka 10 miljoonan liikevaihdon lisäysboosti. Yhteensä siis 20 miljoonaa 5 v. aikana.
Okei! Mainitulla datan vapautuksen kikalla aikaan saatava BKT:n lisääntyvä tulopuoli oli siinä! Nörttiväen odottama karttadatojen vapautumisen unelmahöttö saatiin käsiteltyä pois alta.
. . .
Seuraavaksi kai voinee esittää kysymyksen että millä toimin Valtiovalta oikeasti aikoo alkaa edes koettaa Suomen taloutta ja elinkeinoelämää v. 2013 rohkaista ja elvyttää?
Millä keinoin aletaan pidentää niitä työuria? Kuinka saadaan joka vuosi 4.000 uuden nuoren syrjäytymisen ja eläköitymisen kierre katkaistua? jne.
Ihalainen työryhmineen on vuoden verran jotakin tuolla pakertanut. Mutta onko syrjäytymisen katkaisulle saatu edes päätä aukikaan vielä? Ja pystytäänkö/halutaanko edelleen lisätä panostusta tuonne nousevan nuorison päähän?
Mielellään kuulisi vähän jotakin muutakin konkreettista tekemistä kouraan, kuin vain nuo mainitut, nettiseksikkäät muutamien datojen vapauttamiset.
Tuo 20 miljoonan summa budjetin loppusummaan verrattuna on yllättäen aika lähellä sitä vasemmistoliiton mainostamaa 0.004 %:n parannusta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elämään.
Ilmeisesti tämä datan "vapauttamisinnovaatio" on demareiden oma 0,004 %:n parannus kaikkein heikoimmassa asemassa olevien yrittäjien elämään.
Jäämme odottamaan kokoomuksen ja vihreiden parannusta ja kiinnostuksella seuraamme, mihin ryhmään ne kohdistuvat.
Sisätyykö näihin ilmaisiin julkisiin datatietoihin myös geologiset paikannustiedot kulta ja muista mineraaliesiintymisistä jotta ylikansalliset kaivosyhtiöt voivat vaikeuksitta louhia arvomineraalit maaperästämme ilman että heitä verotuksella häiritsisimme?
Ei näihin, mutta niitä varten on olemassa jo "kivikirjasto" lähes vapaasti käytettäväksi ja lisää tuloksia tulee joka porareiästä joka päivä.
Hyvää keskustelua.
Jarmo Nahkamäki: EMU-kriteerit koskevat koko julkista taloutta (eli kuntasektori ja eläkesektorit mukana, aivan perustellusti). Sen osalta alijäämä pysyy reilusti alle 3 prosentin.
JOS katsottaisiin vain valtion alijäämää, niin siinäkin alijäämä on jäämässä alle 3 %. Johtuu siitä, että budjettialijäämä ja valtion alijäämä ovat eri asioita, kun budjettialijäämässä ei huomioida valtion omaa rahastotaloutta, joka on rakenteellisesti ylijäämäinen.
Uusi finanssipoliittisen sopimuksen alijäämäkriteeri koskee samoin julkisen talouden alijäämää ja on rakenteellinen (0,5 % / BKT). Senkin Suomi ensi vuonna täyttää, mutta kriteerin arvioinen on vaikeaa, koska pitäisi puhdistaa suhdannevaikutus pois.
Huolesi on kuitenkin tietysti aivan oikea; isoja turvamarginaaleja ei ainakaan ole, pikemminkin erilaisia riskejä. Kaikki em. mainitut asiat käydään läpi syyskuun puolivälissä ilmestyvässä taloudellisessa katsauksessa, jossa myös päivitettään ennusteura kehyskaudelle.
Markku: Sinulle sama vastaus, riskit ovat alaspäin. EK ennakoi loppuvuodeksi hiljentyvää tuotantoa, rakennussektori sukeltaa. Kävimme VM:n riihessä aika tarkkaan läpi rakennussektoria, ja päädyimme antamaan ARA:lle yli 1 mrd valtuuden yleishyöd. tuotannon tukemiseksi ensi vuonna. ARA on esimerkki budjetin ulkopuolisesta rahastosta.
Paljon riippuu siitä, miten euroalueen tilanne kehittyy. Henkilökohtaisesti en usko suureen tiputukseen ensi vuonna, pikemminkin pidempään hitaan kasvun aikaan. Siksi juuri kasvun piristysruiskeita tarvitaan ja siksi nostin tuon sinänsä pienen avoimen datan linjauksen esille.
Budjettiesitys on tehty aika tarkasti kehyksen mukaan. Jos tilanne huononee, tyypillisesti tehdään lisäbudjettiesityksiä, joiden avulla tilanteeseen vastataan.
Jaakko Soininen: määrärahat vähenevät jopa nimellisesti 1 prosentilla 2012 budjetoidusta, kun huomioidaan kuluvan vuoden 2. lisäbudjetti. Kokonaisuutena luonnehtisin tilannetta niin, että tapahtuu menojen reaalijäädytys ja se voimistuu vaalikauden loppua kohden. Finanssipolitiikan viritys on siksikin jatkuvasti ajankohtainen aihe ja tärkeä pohdinnan paikka. Prioriteetteihin (nuoret, työllisyys, sosiaaliturva, harmaa talous) panostetaan kuitenkin lisää.
Lainaus: "Määrärahat vähenevät jopa nimellisesti 1 prosentilla 2012 budjetoidusta, kun huomioidaan kuluvan vuoden 2. lisäbudjetti."
Ja mikä takaa, ettei vuodelle 2013 tehdä lisäbudjettia? Sopivan vertailukohdan valitseminen on aina hankalaa, mutta mielestäni on osuvinta verrata samoja kohtia vuosittain, eli:
- VM:n ehdotus 2012 vs. VM:n ehdotus 2013
- Esitys 2012 vs. esitys 2013
jne., kun budjetilla on jokaisessa käsittelyvaiheessa tapana kasvaa.
Näin vertailukelpoisissa luvuissa on yli 3% kasvu! Toivottavasti tämä kasvu häviää käsittelyn edetessä (kuten lupailet) ja budjetti ei seuraavissa vaiheissa kasva.
Ville Kopra!
Tiesittekö, ettei Suomi ole ollut päivääkään euro-jäsen?
Petos kulminoituu presidentti Koiviston määräyksiin ja petokseen.
Lukekaa kommenttini uutiseen
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52612-jyrki-katain...
Jorma Jaakkola
Kokoomus
Kotisivu:
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emuvaraumat.php
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/emupetos.php
Hyvä pointti, ei mikään takaa, pikemminkin viittaan itsekin lisäbudjettien mahdollisuuteen. Tämän hetkisin tiedoin voi kuitenkin sanoa, että 2012 toteutuvista budjettimenoista on parempi näkemys kuin vuosi sitten ja 2013 menoista on vasta tämä alustava näkemys. Mutta muutakaan ei oikein voi sanoa. Vertaillaan ikään kuin ajankohtaisin saatavilla olevin tiedoin.
Usein kyllä lisäbudjeteissa verotulot muuttuvat vähintään yhtä paljon kuin verot ja usein on myös ronskisti ylijäämäisiä lisäbudjetteja. Itse asiassa 2011 syksyllä 3. lisäbudjetti oli muistaakseni yli miljardilla ylijäämäinen. Mutta enpä nyt ennakoi että sellaisiakaan ensi vuodelle olisi välttämättä luvassa.
Vai Suomalainen ilmastomuutoksen laitos vapautetaan käyttöön maksutta. Eihän heillä ole olleet kuin eräänkin kerran väärennetyt parametrit, jotka tuottivat toistakymmentä astetta vääriä ennusteita.
Suosittelen Norjan sivustoja, ennustaa sateen kymmen minuutin tarkkuudella.
Me olemme EUssa, josta voimme käydä internetin avulla hakemassa laadukkaan tiedon Eun ulkopuolelta. Eussa kun ei osata. Suomesta puhumattakaan.
Katsoin tänään omaa 8 vuotiasta poikaani. Täynnä virtaa.
Minkälaisessa tilassa tämä maa jää lapsillemme? 6,6 miljardia LISÄÄ velkaa nyt. Entä seuraavassa budjetissa?
Ei tämä budjetti ole millään mittarilla hyvä. Ei millään mittarilla jos katsot omia lapsiasi jos sinulla sellaisia on.
Huuskolta: " . . jos rakentaminen hyytyy . . "
Sopii toivoa että hyytyy. Mitä hemmetin virkaa - paitsi lisävelkaa -
Espanja on saanut helpolla rahalla rakennellessaan.
Onko velaksi pykättylle infralle käyttäjiä? Tarttis rakennella
jotain tuottavaa. Vaikkapa ydinvoimaloita - niiden tuotolla
on aina varma menekki ja myyjä sanelee hinnan.
Punavihreä kokoomus luovuttaa senkin kultakaivoksen venäläisille
koska se on niin sanomattoman paljon turvallisempaa. (LOL!)
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkin...
Demareitten valittu velkatie vie Suomen tuhoon ja Kreikkan tiellä ollaan enemmän kuin vakavasti.Suomen kolme AAA luokiitus ei todellakaan kerro totuutta koska meillä on kohta enemmän velkaa mitä pystymme maksamaan,Suomi on siirtynyt ikuiseksi koronmaksajaksi ja sekin päivä tulee kun korot nousee ja reillusti ja kyllä se kolmen AAA luokkituskin siitä vielä häviää ja tilanne senkun vaikenee. Sen lisäksi kyllä takauksia tulee vielä miljardikauppalla maksettavaksi eihän niissä kaikkissa ole vakuuksiakaan.Lyhesti voisi todeta että jos Suomen valtio olisi yritys niin se olisi roskalaina luokkassa ja ei saisi lisää lainaa kun ei sitä edes pysty lyhentämään ja tässä vaiheessa olisi jo velkasaneraus ajankohtaista.Holtitonta on hallituksen meno kuin ainut oikea tie olisi velan katkaisu ja heti ja se vaatii turhat menot heti pois ja lopput juustohöyläällä ja tämähän joutuu kyllä joku hallitus vielä tekemään mutta ilmeisesti Urpilaisen aikana ei missä vaan mennään väärään suuntaan.Kansa rakastaa vaalilupauksia mutta eivät koskaan mietti niiden seurauksia.
Talousarvio uusiksi - jotain järkevää
Työmarkkinasääntelyn purkaminen - (nuoriso)työttömyys poistuu joten
mitään valtion järjestämää tehotonta tempputyöllistämistä(nuorten yhteiskuntatakuu) ei tarvita
Verotuksen kevennys - talous toimimaan ja sitä myöden hyvivoinnin lisääntyminen joten mitään indeksikorotuksia ei tarvita. Ei naurettavia/itkettäviä pankki- ja solidaarisuusveroja.
Kaavoituspolitiikan lakkauttaminen - asuntomarkkinoiden tervehtyminen
Kulttuuri- ja ympäristöministeriön lakkauttaminen ja valtionyhtiöden myynti - valtion velkaa maksettu ainakin suurin osa
Lakkautetaan tasa-arvo-ohjelmat eli verovaroja ei tuhlata henkilöstön kouluttamiseen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen[1]
[1] http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2013&lang=fi&maindoc=/2013/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:243:1021:(Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon ala)
Kirjoita kommentti
Kommentoi 45 kommenttia