Ville Kopra Tämä on Koobran sivallus

VM on kuin hollitupa

Juha Sipilän hallituksen talouspoliittisesta linjasta on kohtalaisen vaikea saada tolkkua, vaikka yrittäisi aktiivisemminkin seurata ja ymmärtää.

Yllättäväksi kesäkeskusteluksi on nostettu investointivarauksen käyttöönotto yhteisöverotuksessa. Pääministeripuolue Keskusta tukee varauksen käyttöönottoa.

Kataisen-Urpilaisen hallituksen merkittävimpiä päätöksiä oli laskea yhteisöverokanta 20 prosenttiin. Yhteisöverotus on tällä hetkellä kilpailukykyisellä tasolla. Hallituksen omassa ohjelmassa on jo päätetty 150 miljoonan lisätuloista yritysveropohjaa tiivistämällä sekä harmaata taloutta torjumalla. Kesäpuheet investointivarauksesta vetävät aivan toiseen suuntaan. Valtio ryhtyisi käytännössä rahoittamaan yritysten kannattavia ja monesti välttämättömiä investointeja (jos investoi, ei tarvitse maksaa yhteisöveroa).

Kun veronalennusvaraa kerran on, palkansaajat varmasti odottavat, että kiky –sopimuksen mukana luvatut tuloveronkevennykset toteutuvat vähintään sovitun suuruisina.

Yritys- ja osinkoverotusta kylläkin pitäisi uudistaa kokonaisuudessaan. Onko epäneutraalille verotukselle taloudellisia perusteluja? Onko esim. oikein, että pörssiyhtiöiden jakamia osinkoja verotetaan ankarammin kuin muiden yhtiöiden jakamia osinkoja? Listautumiskynnys on vahingollinen kasvun ja työllistämisen kannalta.

Jos hallituksella on halukkuutta askarrella yritysverotuksen kanssa, tässä olisi se oikea tehtävänanto eikä uusien verovähennysten keksimisessä.

Huolestuttavat merkit on myös porvarihallituksen julkisen talouden hoidossa.

Sinipunahallituksen lopetelessa töitään keväällä 2015, oltiin EMU-velassa vielä alle 60% rajan. Ensi vuonna VM ennakoi velkasuhteeksi yli 66%. Mikä on hallituksen strategia tilanteen haltuunottamiseksi?

On päätetty 4 miljardin säästötoimista, mutta sen lisäksi merkittävistä menonlisäyksistä (nk. kärkihankkeet), joiden tarkemmat sisällöt vaikutuksista puhumattakaan ovat epäselviä. Entä jos (kun) se 4 mrd ei riitä? Tehdäänkö lisää, kuinka paljon ja millä perusteilla? Hallituksen tulisi kommunikoida tarkemmin logiikasta, jolla se pyrkii julkista taloutta hoitamaan terveemmälle pohjalle. Puolivillaiset tavoitteiden luettelemiset eivät kerro mitään. Kunnolliset ankkurit on selvästi hukassa, vaikka talouden myrskyt eivät ole ohi.

Budjettiriiheen ehdotan 4 kohdan toimintaohjelmaa:

  1. Velkasuhde hallintaan ja tarvittaessa lisäsäästöjä (ensimmäinen säästöehdotus: kärkihankkeet). On asetettava uskottava aikauratavoite milloin EMU-velka saadaan painetuksi 60 prosenttiin. Jos velkaspiraalia ei saada hallintaan, hyvinvointivaltion perusta tulee horjumaan.
  2. Investointihankkeita on laitettava liikkeelle, tarvittaessa budjetin ulkopuolisia keinoja käyttöön.
  3. Rakennepaketti, joka pyrkii työllisyysasteen kasvattamiseen kaikissa ikäryhmissä. Perhevapaauudistus, joka tukisi naisten työssäkäyntiä.
  4. Pääoma- ja osinkoverotuudistus, joka muuttaisi yritysverotuksen neutraaliksi ja poistaisi listautumiskynnyksen.

Petteri Orpo aloitti uutena valtiovarainministerinä kesäkuussa, onnea hänelle. Valtiovarainministeriöstä on kuitenkin tullut hollitupa, mikä näkyy talouspoliittisen päätöksenteon pitkäjänteisyyden vähentymisenä. Reiluun kahteen vuoteen Suomessa on ollut jo 4 valtiovarainministeriä. Epävakaa poliittinen järjestelmämme heijastuu näin huolestuttavana poukkoiluna valtion taloudenpidossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Huomenna tulee Ylen Teemalta Ryhmiksen "Eduskunta 3" - esitys televisioversiona. Live-esitys oli aiemmin aikamoista tykitystä, joten eiköhän siitä jotain telkustakin välity. Tarinoita Suomen A-moraalisimmasta hallituksesta.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hallituksen linja on kirjattu hallitusohjelmaan.

1. Velkaantumisen kääntäminen laskuun
2. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti
3. Suuret rakenneuudistukset

Velkaantumisvauhti on jo selvästi hidastunut sopeutustoimien ansiosta. Nopeat toimet on pääosin jo tehty ja vaikutukset näkyvät.

Kiky-sopimus on tehty. Työelämän uudistukset toteutuvat lähiaikoina. Yrittäjyyden edistäminen etenee. Nämä toimenpiteet alkavat vaikuttamaab lähiaikoina.

Eläkeuudistus on jo hyväksytty. Sote etenee. Kuntien velvoitteiden purku on käynnissä. Nämä suuret uudistukset alkavat vaikuttamaan muutamassa vuodessa.

Kärkihankkeilla edistetään tulevaisuuden aloja, mm biotalous ja digi. Kärkihankkeita saattaa olla hieman liikaa. Ne ovat pääosin erittäin tärkeitä. Menneisyyteen emme saa juuttua.

Kun viime vaalikaudella bkt laski niin nyt se on kasvussa. Työttömyyden kasvu on kääntynyt laskuun. Rakentaminen kiihtyy. Luottamus palautuu.

Tärkeää on viennin kilpailukyvyn paraneminen.

Hallituksella on selkeä edellä kuvattu ohjelma. Päätöksiä syntyy.

Vuoteen 2019 mennessä Suomi on muuttunut pysähtyneisyydestä dynaamiseksi kasvutaloudeksi, kun hallitusohjelman mukaan edetään.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hallituksen linja on kirjattu hallitusohjelmaan.

1. Velkaantumisen kääntäminen laskuun
2. Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti
3. Suuret rakenneuudistukset

Velkaantumisvauhti on jo selvästi hidastunut sopeutustoimien ansiosta. Nopeat toimet on pääosin jo tehty ja vaikutukset näkyvät.

Kiky-sopimus on tehty. Työelämän uudistukset toteutuvat lähiaikoina. Yrittäjyyden edistäminen etenee. Nämä toimenpiteet alkavat vaikuttamaab lähiaikoina.

Eläkeuudistus on jo hyväksytty. Sote etenee. Kuntien velvoitteiden purku on käynnissä. Nämä suuret uudistukset alkavat vaikuttamaan muutamassa vuodessa.

Kärkihankkeilla edistetään tulevaisuuden aloja, mm biotalous ja digi. Kärkihankkeita saattaa olla hieman liikaa. Ne ovat pääosin erittäin tärkeitä. Menneisyyteen emme saa juuttua.

Kun viime vaalikaudella bkt laski niin nyt se on kasvussa. Työttömyyden kasvu on kääntynyt laskuun. Rakentaminen kiihtyy. Luottamus palautuu.

Tärkeää on viennin kilpailukyvyn paraneminen.

Hallituksella on selkeä edellä kuvattu ohjelma. Päätöksiä syntyy.

Vuoteen 2019 mennessä Suomi on muuttunut pysähtyneisyydestä dynaamiseksi kasvutaloudeksi, kun hallitusohjelman mukaan edetään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Valtiovarainministeri Urpilaisen talouspoliittinen neuvonantaja v. 2011-2015.

Ei millään pahalla, mutta nyt kyllä tyhjä tynnyri tuntuu kumisevan.
Nykyinen hallitus ei olisi näin edes valtavien haasteiden edessä, mikäli edellinen valtiovarainministeri olisi hiukan ollut tehtäviensä tasalla. Urpilaisen aikana maan talous jätettiin vastuuttomasti heitteelle ja leipätekstin kirjoittaja oli tässä tyrimisessä yhtenä neuvonantajana.

Käyttäjän TomiRimpinen kuva
Tomi Rimpinen

Demareilta/virkamiehiltä ei kannattaisi koskaan kysyä yritys/osinkoverotuksesta yhtään mitään. Laulu on aina sama.

Käyttäjän villekopra kuva
Ville Kopra

Olen lukenut hallitusohjelman ja löydän sieltä nuo hyvät pyrkimykset, mutta miten ne käytännössä ohjaavat hallituksen päätöksenteon valmistelua? Miten esim. "velkaantuminen pysäytetään", valmistellaanko lisäsäästöjä tai veronkiristyksiä? Olen noteerannut investointivarauskeskustelun sekö valtavan huojennusesityksen perintö- ja lahjaverolain suurimmille tulonsaajaryhmille. Nämä asiat eivät mene yhteen.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Hallitus toteuttaa ohjelmaansa.

Muutos näkyy jo selvästi. Viime vaalikaudella työttömyys lisääntyi ja bkt putosi valtavasta velanotosta huolkmatta.

Nyt on toisin.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Miten velkaantuminen voisi kääntyä laskuun, jos kerran BKT alenee? Vaikka velka pienenisi, sen prosenttiosuus alenevasta BKT:sta kasvaa.
Hallituksen kannattaisikin suunnata leikkaukset toisin: kasvattaa työttömien, eläkeläisten yms. tukia ja turvata pienten palkkojen nousu kiky-alennuksien sijaan. Silloin ihmisillä olisi varaa hankkia itselleen ja lapsilleen ehjiä kenkiä, vaatteita ja petivaatteita. Näitä firmojen ja rikkaitten veroalennuksia investointien kannustamiseksi ja "dynaamisten vaikutusten" saamiseksi on nähty jo monta. Tulokset ovat näkyvissä: osingonjaot kasvavat ja rahat valuvat veroparatiiseihin. Vähävaraisten rahat jäävät Suomen taloutta pyörittämään.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Zauseskun talouspolitiikka on saanut Suomesta innokkaan kannattajakunnan... Hetemäki co.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Yrityksien logistiikka kulut pitäisi saada pienemmäksi.. Harmittaa kun kukaan kansanedustaja ei aja Bensanveron alentamista.. Samaten muitakin kuluja logistiikkaan alas mitä poliittisin keinoin voi..

Toimituksen poiminnat