*

Ville Kopra Tämä on Koobran sivallus

Taas maksetaan!

Kun Keskusta on vallassa, on palkansaaja-kuluttajalla lompakossa pitelemistä.

Tämän havainnollistaa jälleen tänään hallituksen esitys lisätä uusiutuville energiamuodoille sähkön tuotantotukea. Esityksessä puhutaan tukien “ylimenokaudesta” täsmentämättä, minkä yli on mentävä ja minkälaiseen ilmasto- ja energiapoliittiseen järjestelmään lopulta 2030-2050 tähdätään. Mikään ei takaa edelleenkään sitä, etteikö tukikarkelot jatkuisi tämän pian starttaavan kymmenvuotiskauden jälkeenkin.

Kun Keskusta oli edellisen kerran pääministeripuolue 2007-11, päätettiin jättimäisistä, tukikauden aikana jopa yli 3 miljardiin euroon nousevista tuulivoimatuista (kts. VTV:n selvitys aiheesta ). Nyt kun Keskusta nousi vuoden 2011 kanveesista jälleen ykköspaikalle 2015 vaaleissa, seurauksena on tukipaketti jossa hallituksen oman arvion mukaan kustannus valtiolle voisi kaikkiaan olla 120 miljoonaa. Voi olla enemmän tai vähemmänkin, riippuu mm. sähkön hinnasta. Arvio on toki paljon vähemmän kuin edellisellä kerralla, mutta tämän lisäksi tulee Sipilän hallituksen biovoimalle osoitetut kärkihankerahat sekä normaalit energiatuet. 

Kun kuluttaja tuijottaa sähkölaskuaan, siinä näkyvä sähkövero on vain yksi osatekijä todellisessa sähkön verotuksessa. Melkoinen lisäveropaine syntyy, kun budjetin erilaiset sähkön tuotantotuet rahoitetaan.

On selvää, että uusiutuvaa energiaa pitää lisätä, EU:lle annetut sitoumukset täyttää ja – ennen muuta – päästöt saada niin Suomessa, EUssa kuin maailmalla alas. Mutta kysymys kuuluu, ovatko nämä tuet välttämättömiä vai voisiko ilmasto- ja energiapolitiikkaa hoitaa toisin?

Edellisellä hallituskaudella (2011-2015) syöttötariffipäätökset olivat lukossa eikä niitä päästy muuttamaan. Sovitut sitoumukset sähköntuottajille pitää oikeusvaltiossa pitää.

Nyt hallitus esittää liukuvan ja kiinteän preemion yhdistelmää, eikä tässä mielestäni ole kovin selvästi näkyvissä millä lailla tämä uusi “markkinaehtoinen” tuki johtaisi kustannustehokkuudessa nykyistä parempaan lopputulokseen. Liukuvamuotoisessa preemiossa riskin kanta valtio, ei energiayhtiö.

Ruotsissa tämä sama asia on hoidettu jo yli kymmenen vuotta aidosti markkinaehtoisella vihreiden sertifikaattien järjestelmällä, jossa sähkön kuluttaja maksaa täsmälleen sen “tuen” mitä haluttu määrä uusiutuvaa markkinoilla maksaa. Myös Ruotsissa uusiutuva energia perustuu tuuleen, veteen ja biovoimaan. Tuulivoimaa on syntynyt Suomeen nähden moninkertainen määrä, mutta budjettirahaa ei ole palanut.

Kun tiukkaa finanssipolitiikan linjaa vedetään, tällaisten elinkeinotukien järkevyyttä pitäisi pohtia huolella. Ilmastonmuutos on aikamme suurin ongelma, ja liittyy niin pakolaisuuteen, nälänhätiin kuin äärimmäisiin sääilmiöihin. Mutta päästöjen vähentämiseksi ei tarvittaisi uutta maataloustukien kaltaista menoviidakkoa, riittäisi kun sovittaisiin riittävän kunnianhimoisesta päästökaupasta.

Suomessa markkinavoimat jyräävät kaikkialla muualla paitsi siellä, missä niitä tarvittaisiin. Energiatukien lisäksi olisi hyvä kysymys, miksei maataloustuotantoa voida lukemattomien tuki-instrumenttien sijaan hankkia tarjoushuutokaupalla? Tai miksei maatilojen lomitusjärjestelmiä toteutettaisi ostopalvelusetelillä, jolloin turha hallinto vähenisi, läpinäkyvyys parantuisi ja uusien yrittäjien olisi helppo tulla markkinoille kilpailemaan?

Heikoimmassa asemassa olevien sosiaalipalvelutkin pitää yksityistää ja kilpailuttaa samalla kun maakuntien Suomen tuuli- ja biovoimahankkeisiin kaadetaan aina uutta rahaa vanhan rahan perään.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Heh. SDP:n "veroasiantuntija" piti nyt suunniteltua tukea täysin alimitoitettuna ja vaati suurempaa. Kirjoitin tuosta vuosi sitten:

http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222...

Blogisti on periaatteessa oikealla asialla kritisoidessaan tukia, mutta kun etusormella osoittaa niin muut sormet osoittavat itseään, tai tässä tapauksessa omaa puoluetta, päin.

Tuulivoimatukea ovat vuorollaan kannattaneet kaikki puolueet, persuista vasemmistoliittoon ja siltä väliltä.

Myös blogisti on mennyt samaan ansaan:
"Edellisellä hallituskaudella (2011-2015) syöttötariffipäätökset olivat lukossa eikä niitä päästy muuttamaan. Sovitut sitoumukset sähköntuottajille pitää oikeusvaltiossa pitää."

Edellisellä hallituskaudella tariffituki olisi ollut milloin tahansa suljettavissa siltä osin, kun tariffipäätöksiä ei oltu vielä tehty. Ei kukaan halunnut. Sama koski nykyistä hallitusta. Sitten kun 2500 MVA täyttyi, jokainen puolue valittaa tuen suuruudesta samalla kun jokainen puolue vaatii uutta tukea.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jo Ahon hallituksen ajoista on ollut havaittavissa, että aina kun Isänmaa on kepujohtoisen porvarihallituksen "ohjauksessa", lähes koko leipäpala ei osu köyhän suuhun. On hirveän surullista, että kepulaiset ja kokoomuslaiset ovat erittäin epäisänmaallista porukkaa, pääosin.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Enemmän Keskusta on köyhän asialla kuin sosialidemokraatti, joka on kiinnostunut vain ansiosidonnaisesta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tähän tapaanko?

"Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myöntää, että hallituksen politiikka on iskenyt enemmän pieni- kuin suurituloisiin ja lisännyt eriarvoisuutta" yle.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Sitten kun on jotain konkreettista demareillakin annettavana, niin sitten tällaisia puheenvuoroja voisi jopa ottaa tosissaan.

Viime hallituksessahan demarit kokoomuksen kanssa yrittivät jotain, ainakin äänestivät omia esityksiään vastaan.

Yhteisöveroa laskettiin, sekö auttoi tavallista työläistä? Niitä dynaamisia vaikutuksia varmaan.

EI uppoa nämä puheet kansaan, gallupit sen kertovat.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Seuraavaa tukiaisautomaattia keskustalta jo pukkaa. Sen automaatin nimi on biopolttoaine, jonka raaka-aineena on puu.

Pakottamalla autoilijat käyttämään kallista etanolipolttoainetta ( sekoitevelvoite ) saadaan puulle keinotekoista kysyntää ja näin nostatettua puuraaka-aineen hintaa.
https://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4...

Kiinalaisia biopolttoainetehtaita on tuettava mittavasti, jotta ne saataisiin kannattamaan. Sitten taas todetaan, että valtion on pidettävä sopimuksistaan kiinni ja kun leikataan julkisista menoista, leikataan kaikesta muusta kuin näistä tukiaisista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mä haluaisin kovasti nähdä kannattavuuslaskelman, jolla tämä touhu saadaan liiketaloudellisesti kannattavaksi. Esim Kaidiin investointitukea annetaan tehtaan rakentamiselle muistaakseni noin 80 miljoonaa, raaka-aineen käytettävään pienpuuhun annetaan tukea omistajille eri kemera-tuilla yms. Mitä jää käteen valtiolle ja suomen taloudelle? Tuossa blogaajan linkkamassa hallituksen esityksessä tulee jo esille puuraaka-aineen hinnan mahdollinen nousu. Tällä hetkellä myös hakkeen käyttöä energiaan tuetaan noin 80 miljoonalla eurolla per vuosi tariffituen muodossa.

En tiedä kuka osaisi laskea kokonaisuuden tuottavuuden, mutta ihme ettei sellaista tehdä kunnolla ennen päätöksiä. On myös huomattava, että kaiken tukemisen jälkeen mahdolliset voitot vuotavat sinne kiinalaisille.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kyllähän meille perusteita moisiin tukiin syötetään. Ne perusteet eivät vain ole tästä reaalimaailmasta, vaan mielikuvista ja idealismeista. Tällaisten perusteiden syöttäjillä on taustalla vastiikettoman rahan kiilto silmissä. Se raha tulee kuluttajilta ja veronmaksajilta, eikä sen "tienaamisella" ole mitään tekemistä aidon yrittäjyyden kanssa. Se tukiraha on pois niiden yrittäjien liikevaihdosta, joilla on aito ja toimiva liikeidea ja liiketoiminta.

Näinhän oli myös tuulimyllytukiaisten ( tuulisähkön syöttötariffi ) kanssa. Tänä vuonna kulutuksesta ja valtion investoinneista on pois 211 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 248,5 miljoonaa euroa, jotka heitettään tuulen viemäksi aina ulkomaita myöten.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vihriellä lienee ollut ideologia- ja ympäristösyyt taustalla, mutta Kepun ja Kokoomuksen tapauksessa vaikuttimia lähtisin hakemaan yksikertaisella perinteisellä tekniikalla: follow the money. Kuka tästä hyötyy ja kuinka paljon?

Pekkarisen kuviot oli joskus tapetilla, mutta uudemmista voi vaikka ihmetellä paljonko oululaislähtöinen Taaleri-sijoitusyhtiö laittaa rahaa uuteen energiaan. Hallituksen puheenjohtajana ja suurimpana omistajana Peter Fagernäs, jonka tiet Sipilän kanssa risteävät usein. Viimeisenä juuri he sattuivat pelastamaan Chempolisin Fortumin kanssa.

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/taaleri-r...

https://www.taaleri.com/fi/energia

Nyt tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat vuosikausia tämän hallituksen jälkeen ja ohjaavat suuntaa tuille sekä investoinneille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset