Ville Kopra Tämä on Koobran sivallus

Tuovatko Merkel ja Macron rahoitusmarkkinaveron takaisin EU-pöytiin?

Saksassa käydään hallitusohjelmaneuvotteluja Angela Merkelin johdolla. Mukanaovat liberaalit ja vihreät, demarit taas jättäytyivät vaalitappion jälkeen oppositioon.

Ranskassa kesällä valitun presidentin Emmanuel Macronin hallinto on osaltaan ehtinyt laittaa jo reformitliikkeelle. Hänellä on siihen kansan antama tuki, sillä Macron kertoi kampanjansa aikana avoimesti halustaan uudistaa työmarkkinoita, säästää valtion menoissa ja viedä euroaluetta voimakkaasti kohti yhteisvastuuta.

Kun Merkelin uusi halitus on valmis, on odotettavissa EU:n tehoakselin kahdenkeskistä neuvonpitoa ja myös sopimuksia siitä, miten EU:ta ja EMUa viedään lähivuosina konkreettisesti eteenpäin. Miten hyödynnetään talouden nousukauden antama myötäinen poliittisessa päätöksenteossa ja esim. EMUn valuvikojen korjaamisessa?

Pankkiunionin viimeistely on tärkeä lenkki ketjussa, jolla euroalue varautuu tuleviin vaikeisiin aikoihin. Sekä Saksan että Italian pankkisektorit odottavat edelleen pesänselvitystä. Ranskan ja Saksan asialistalla on Euroopan vakausrahaston uudelleenfunktiointi “Euroopan IMF:ksi”, jolloin velkakriisiin ajautuvilla euromailla olisi heti osoite josta pyytää hätäapua. Brexit –linjoista keskustellaan.

Jopa EKP:n tulevaa politiikkaa pääjohtajanimitystä saatetaan sivuta. Draghin kausi on ollut menestys, mutta niin näytti olevan Alan Greenspaninkin kausi ennen 2009 finanssikriisiä. Ennen pitkää EKP joutuu nostamaan korkoja ja lopettamaan massiivisen elvytyksen. Miten Euroopan talous tämän ottaa vastaan?

Merkelin ja Macronin neuvonpito voi osua Suomeen myös energiapolitiikan kautta. Nord Stream 2 ei nauti suosiota Saksan uusien hallituspuolueiden kohdalla. Ei ole mahdotonta, että Saksa ja Ranska, linjatessaan talouspolitiikan isoa kuvaa kahden kesken, pyrkivät lepyttelemään hankalassa maineessa olevia itäisen keskieuroopan maita torjumalla Nord Stream 2 etenemisen.

Grand bargain on paras tapa ohittaa myös vaikeimmat erityisintressit, joiden kahleissa kansallisesti jumitetaan. Kun valtionpäämiehet luovat edellytyksiä koko euroalueen kasvulle ja kehitykselle, narina pikkuasioista pääkaupungeissa peittyy alle.

Aivan kuten Tytti Tuppurainen tänään Hesarissa esitti, Suomen aktiiviselle EU-vaikuttamiselle syntyy tässä selkeä paikka. Kannattaa tehdä omia esityksiä ja ujuttaa mukaan Suomelle tärkeitä näkökulmia liittyen esimerkiksi eurooppalaisen TEN-T –infran kehittämiseen. Mikäli Saksa ja Ranska uudistavat aloitteellisuutensa eurooppalaisessa rahoitusmarkkinaverossa FTT:ssä, Suomen hallituksen on syytä viilata oma kantansa asiaan uusi tilanne huomioon ottaen. Vaikka Kokoomus Jyrki Kataisen hallituksessa torppasi FTT:n edistämisen, nyt Komission varapuheenjohtajana Katainen varmasti kannustaa kotiseuraansa rohkeammin yhteistyöhön mukaan.

Vaikka Suomella on perinteisesti läheiset suhteet Saksaan, kannattaa muistaa että Macron on hakenut talouspolitiikalleen inspiraatiota nimenomaan Pohjoismaista.

Siinä missä Macronilla on runsaasti kansalta ansaittua neuvottelutilaa, Merkeliä niitataan kiinni Berliinissä pienempien hallituskumppaneiden taholta olan takaa. Yleissääntö politiikassa on, että mitä laajempi liikkumavara neuvottelijoilla on, sitä toimivampia ja toteuttamiskelpoisempia ratkaisuja yleensä koneesta ulos putkahtaa. Mitä jäykemmät taas ovat reunaehdot, sitä suuremmalla todennäköisyydellä syntyy lopputuloksia, joiden sisäinen koherenssi ja logiikka ei ole parasta mahdollista, vaan ahtaassa raossa syntyneiden poliittisten lehmänkauppojen tulosta. Tällaisiin tilanteisiin liittyy myös poliittisen riskin kasvu.

Euroopan tulevaisuutta ratkaistaankin loppusyksyn hetkinä tosiasiallisesti Saksan vihreiden sekä liberaalipuolue FDP:n puoluetoimistoissa. Näiden puolueiden johtajat Cem Özdemir, Katrin Goering-Eckardt ja Christian Lindner eivät ole eurooppalaiselle yleisölle vielä tuttuja, mutta heidän asettamansa ehdot osallistumiselle Merkelin hallitukseen ovat ratkaisevia tulevan EU:n kehittämistyön kannalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"Ranskassa kesällä valitun presidentin Emmanuel Macronin hallinto on osaltaan ehtinyt laittaa jo reformitliikkeelle. Hänellä on siihen kansan antama tuki, sillä Macron kertoi kampanjansa aikana avoimesti halustaan uudistaa työmarkkinoita, säästää valtion menoissa ja viedä euroaluetta voimakkaasti kohti yhteisvastuuta."

Kuinka äänesyyspäivänä annettu tuki on konkretisoitunut käytännön tasolla ?

Vaikeaa tuntuu uudistaminen olla Ranskassakin.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Kovin on vaikeaa Saksan hallitusneuvottelut ja se tietää hyvää eurokriittisille voimille, Niin kauan kun Merkelin jatkoa ei ole sovittu niin kauan on olemassa mahdollisuus että Merkelin valta loppuu kolmeen kauteen ja neljättä ei tule.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Sen sijaan,että Suomi ujuttelisi jotain pikkujuttuja,niin miksi Suomi ei ole tarjoamassa äänekkäästi tulevaisuuden linjoja koko EU:lle?

Senhän vuoksi sinne mentiin!

Toimituksen poiminnat