Ville Kopra Tämä on Koobran sivallus

Perustelut vaihtoon?

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään hallituksen irtisanomishankkeen perusteluista. Lehti viittaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aallon antamaan radiohaastatteluun (Yle 14.9), jossa Aalto katsoo irtisanomissuojan heikentämisellä olevan heikot työllisyysperustelut tutkimuslaitosten lausuntoihin viitaten.

Hesari kirjoittaa, että Etla suhtautuu irtisanomissuojan heikentämiseen pienissä yrityksissä tästä huolimatta “peruspositiivisesti”. Näin siksi, että irtisanomisten helpottamisella olisi positiivinen vaikutus talouden tuottavuuskehitykseen. Vaikka lehti viittaa Etlan ajatteluun, samaa sukua on havaittavissa myös hallituksen keskeisten ministereiden ajatuksenjuoksussa.

Kun hallitus keväällä kehysriihessään päätti pienten yritysten irtisanomiskynnyksen madaltamisen valmistelun aloittamisesta, lakimuutosta markkinoitiin nimenomaan työllisyystoimenpiteenä. Valtioneuvoston tiedotteessa (11.4.2018) asia oli  esitetty oli yhtenä toimenpiteenä työllisyyden parantamiseksi. Tuottavuudesta ei puhuttu mitään. Etelä-Saimaan kolumnissaan 19.4 työministeri Jari Lindström avasi työllisyystoimia ja kirjoitti pitävänsä todennäköisenä, että irtisanomisen helpottaminen lisää työllisyyttä. Suomen Yrittäjät ovat jatkaneet samaa hehkutusta vielä syksyllä, ja väittivät tiedotteessaan 16.8 irtisanomiskynnyksen laskemisen johtavan nimenomaan parantuneeseen työllisyyteen.

Kun hallituksen muistio asiasta kävi kesällä lausuntokierroksella, muistion liiteaineistona oli kaksi työllisyysvaikutuksiin pureutuvaa dokumenttia. Etlan tutkijan Antti Kauhasen paperissa todettiin:

“Teoreettisesti irtisanomissuojan heikentäminen lisää sekä rekrytointeja että irtisanomisia. Työttömien työllistymistodennäköisyys siis paranee ja työllisten todennäköisyys siirtyä työttömiksi kasvaa. Nettovaikutus työllisyyteen on teoreettisesti epäselvä. Empiiriset tutkimukset osoittavat, että irtisanomissuojan heikentäminen kasvattaa sekä rekrytointiastetta että irtisanomisastetta. Nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti hyvin pieni. Tulosten tulkinnassa on huomattava, että monissa tutkimuksissa on vaikea erotella, onko tutkittava lakimuutos kohdistunut erityisesti henkilöperusteiseen irtisanomiseen.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Merja Kauhasen muistion viesti tiivistyy alla olevassa kappaleessa:

 “Edellä käyty tutkimuskirjallisuus osoittaa, että pienten yritysten työsuhdeturvan helpottamisella on havaittu olevan joissakin maissa vaikutuksia yritysten rekrytointien ja irtisanomisten lisääntymiseen, mutta ei nettovaikutusta työllisyyden määrään. Joissakin maissa sitä vastoin helpottamisella ei ole havaittu olevan merkitseviä vaikutuksia pienten yritysten työntekijävirtoihin. Tutkimusten mukaan pienten yritysten suurempia yrityksiä löyhempi irtisanomissuoja voi rajoittaa pienten yritysten kasvuhalukkuutta yli sen rajan, jossa ne joutuvat tiukemman säätelyn piiriin, vaikka kaikkien tutkimusten mukaan näin ei ole. “

Etlan ja PT:n tutkijoiden viesteissä ei voida nähdä olevan keskinäisiä ristiriitaisuuksia ja tutkijoiden läpikäymä aineisto oli hyvin samankaltaista. Hallituksen markkinoimat työllisyysvaikutukset ovat jäämässä ohuiksi tai kokonaan olemattomiksi. Tuottavuuden kasvu olisi varmasti sinänsä positiivista, mutta ovatko hankkeen taloudelliset vaikutukset enää ylipäätään missään mittasuhteessa niihin yhdenvertaisuudelle ja oikeustilalle aiheutuviin haittoihin, joita uudistuksesta työpaikoilla seuraisi? 

Mitäs sitten tehdään?

Kun hallitus eikä helpomman irtisanomisten puolesta lobbaava Suomen Yrittäjät saaneet lausunnoista tukea työllisyysargumentilleen, ollaan perusteluja vaihtamassa lennosta. Myös pääministeri Sipilä muotoili perustelut 5.9 Suomenmaassa niin päin, että irtisanomisten lisääminen parantaa itse asiassa tutkimusten mukaan tuottavuutta. Hänen oma jatkopäätelmänsä oli, että tätä kautta vahvistuvat kasvu ja työllisyys. Politiikko pystyy jatkamaan lähes joka virkettä lisäämällä loppuun “kasvu ja työllisyys”, sanoipa tutkimusevidenssi asiasta mitä tahansa.

Tätä koko keskustelua kuvaa hyvin Hesarin pääkirjoituksen tämänpäiväinen ratkiriemukas otsikko: “Uudistus voi olla perusteltu, vaikka perustelu olisi huono”. Se on samaa sarjaa kuin klassinen “Syylliset tiedetään, keksikää vain todisteet”.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun työllisyyden parantuminen ei vaikuttaisikaan toimivan tuli kuin tilauksesta työnantajien järjestöjen ylläpitämä Ekonomistikone hätiin. Tulokseksi saatiin, että enemmistö ekonomisteista uskoo tuottavuuden parantuvan. Tämä tarjosi jonkinlaisen pelastusköyden Sipilälle ja hallitukselle. Kehiteltiin pikaisesti ajatus, jonka mukaan tuottavuuden paraneminen tietysti johtaa työllisyyden paranemiseen - paitsi ettei asia ole lainkaan noin yksinkertainen.

Nuo selvityksessä olleet tutkimukset kuitenkin tutkivat jollakin aikavälillä paraneeko työllisyys tällaisen toimenpiteen pohjalta. Tuona aikana tuottavuus kenties parani, mutta se kuitenkaan ei johtanut työllisyyden nousuun. Joten tämä toinenkaan perustelu ei kanna kovin pitkälle.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Seuraavaksi saataneen kuulla Orpon klassikkoperustelu eli dynaamiset vaikutukset... ;-)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Perusteluiden vaihtaminen saattaa osittain tulla ajankohtaiseksi myös joillekin hallituksen esitysta vastustaville yhtä lailla kuin sitä kritiikittä kannattaville: STTK:n puheenjohtajahan sanoi, että jos työntekijöiden työsuhdeturva riippuisi yrityksen koosta, se laittaisi työntekijät eriarvoiseen asemaan. Akavan JUKOn toiminnanjohtaja puolestaan varoittaa, että toteutuessaan esitys lisäisi pärstäkertoimeen perustuvien irtisanomisten riskiä pikkuyrityksissä, ja kynnys riitauttaa tällaisia irtisanomisia olisi korkea.

Tosin pärstäkertoimeen perustuvien irtisanomisten riski on ollut valikoivasti olemassa entuudestaankin myös julkissektorialoilla ja useamman sadan henkilön työpaikoillakin, eikä riitauttamista ole pidetty aina periaatteellisesti yhtään parempana vaihtoehtona kuin asian paikallista sopimista eli villaisella painamista - ks. case-raportti: Irtisanomissuojan pärstäkerroinriski julkissektorin paikallisessa sopimisessa
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260227-a...

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Irtisanomisten helpotus vaikuttaa nyt käytössä olevan tiedon mukan toimivan niin, että sekä irtisanomiset että uudelleen palkkaukset lisääntyvät, eli työntekijöiden vaihtuvuus työpaikoilla lisääntyy, mutta työllisyysvaitutus on jokseenkin nolla.

Jotkut väittävät tuottavuuden kasvavan, kun irtianominen helpottuu. Mahtako noilla asioilla on yhteyttä lainkaan. Parempi tuottavuus tarkoittaa tehokkaampaa toimintaa. Eiköhän vain työvoiman suurempi vaihtuvuus ole pikemminkin rasite kuin tuottavuustekijä yritykselle. Työnopastusta ja neuvontaa tarvitaan ainakin enenmmän kuin silloin, kun yrityksessä on vakaa tehtävänsä hallitseva henkilökunta.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

"Jotkut väittävät tuottavuuden kasvavan, kun irtianominen helpottuu. Mahtako noilla asioilla on yhteyttä lainkaan."

Vastaus on kyllä.
Voidaan potkia parempipalkkaiset jollain syyllä pihalle ja kilpailuttaa työpaikka uudestaan...eli palkata tilalle sellainen kuka suostuu tulemaan halvimmalla.

Näin saadaan pikässä juoksussa laskettua duunareiden palkkatasoa alemmas ja omistajien voitot ylemmäs.
Tämä on ollut koko jutun perimmäinen syy alusta alkaen... ei mikään muu

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Noin se varmaan menee, mutta ei tuottavuuden kasvua ole se, että samat työt teetetään aikaisempaa halvemmalla. Työmenetelmien pitää kehittyä niin, että tuotanto työyksikköä kohden nousee ilman työssä olevien työntekijöiden palkkatason laskua.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Kuten tuossa mainitsin, niin koko jutun juju on siinä palkan alennuksessa.

Ei tuo tuottavuuden kasvu ole missään vaiheessa ollutkaan se tarkoitus....se on pelkkä selitys, koska olisi poliittinen itsemurha puhua palkkojen alennuksesta.

"tuottavuuden kasvu" kuulostaa hyvälle päämäärälle ja tunnetusti tuon kaltaisilla korulauseilla on kansaa kusetettu iät ja ajat.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Onko Suomesta hiljalleen tulossa pelkkää bulkkia tuottava valtio? Jos näin on, tulevat palkat laskemaan tulevaisuudessa vuorenvarmasti - Suomi köyhtyy.

Suomeen halutaan paljon maahanmuuttajia köyhistä maista, jotta he pienillä palkoillaan nostaisivat tuottavuutta. Suomi on jäänyt kehityksessä jälkeen ja jalostusasteemme on laskussa - Bulkki menee kaupaksi vain halvalla, pitkän jalostuksen tuotteista saa paremman hinnan. Miten näin on päässyt käymään?

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #15

"Suomeen halutaan paljon maahanmuuttajia köyhistä maista, jotta he pienillä palkoillaan nostaisivat tuottavuutta." Ei pienemmillä palkoilla savutettu tuotannon lisäys ja yrityksen voiton kasvu sitä kautta ole aitoa tuotavuuden nousua. Se on hiostusta.

Aitoa tuottavuuden kasvua on se, että työmenetelmät kehittyvät niin, että samalla ihmistyön panoksella syntyy enemmän tuotantoa. Se tarkoittaa tehokkaampia koneita ja eri työvaiheiden yhdistämistä niin, että työ sujuu joustavammin. Ei siihen tarvita halvempaa, vaan osaavampaa työvoimaa.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

"Voidaan potkia parempipalkkaiset jollain syyllä pihalle ja kilpailuttaa työpaikka uudestaan...eli palkata tilalle sellainen kuka suostuu tulemaan halvimmalla."

Voi se toimia niinkin että voidaan potkia haluttomat "työssä olijat" pois ja antaa työpaikka sitä haluavalle joka tekee työtä palkkansa eteen ja saa siten kunnon palkan.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Erkki....niin voi, muttei toimi.

Se toimii niin, että duunarin vaihtuessa myös palkka laskee....tosin uuden työpanos voi olla kovempi, muttei välttämättä.
Olennaista on se palkan alennus

Käyttäjän MarkkuKoivisto kuva
Markku Koivisto

On siinä kuule vaaransa. Kun hyväpalkkainen ammattimies tekee yhden tuotteen päivässä ja niitä alkaa mennä hyvin kaupaksi niin ajattelemasi työnantaja potkii hänet pellolle. Menekin perusteella yrittäjä palkkaakin hänen tilalleen viisi työntekijää, niin saattaakin käydä niin että nämä viisi kokemattomuuttaan saakin aikaan yhden tuotteen viidessä päivässä. Siinä se on, se halvan työvoiman vaara. Halpoja per nenä saattavat olla, mutteivät varmasti kannattavia. Sen takia näitä hyviä ja kokeneita ei yrityksistä pois potkita!

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Ensi katsomisella näyttä niinkuin sosialidemokraatti Teollisuusliiton ulkoisen viestinnän päälliköllä Ville Kopralla oli kädet omissa taskuissa mutta väärin nähty
Niinhän se on kenen leipää syöt sen lauluja Ville Kopran pitää laulaa.

Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja entinen AY pomo Antti Rinne kannattaa lakkoilua ja mitä rajuja toimenpiteitä on odotettavissa meidän vaaleilla valittus enemmistö hallitusta vastaan.
Meillä pitäisi muka olla edustyksellinen demokratia mutta ei AY liike haluaa määrätä minkälaisia lakeja eduskunnassa säädetään.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Joskus aikoinaan tämä edustuksellinen demokratia on säätänyt nämä lakkolait. Sen laillisempaa olekkaan kuin demokraattisesti eduskunnassa hyväksytyt lait.

Kenes lauluja se hallitus laulaa Pentikäisen ja Etelärannan herrojen.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Kyllähän tuo käytännössä toimii, mutta toimiiko teoriassa? Em. on ay-liikkeen perustelu jollekin muutokselle.

Nyt voisi jokainen miettiä onko muutoksellä merkitystä omalla työpaikalla. Jos nyt tehtäisiin laki, joka olisi voimassa vain päivän. Keskiviikkona 19.9.2018 saisi työnantaja sanoa irti ihan vapaasti syyllä millä tahansa, niin mitä tapahtuisi? Löytyisikö irtisanottavia ja mikä olisi syy? Olisiko syy perusteltu? Olisiko Teollisuusliiton toimistossa irtisanottavia?

Tietysti voidaan sanoa, että ei noin voi edes ajatella. Se on tietysti syy, millä voi helposti perustella kielteisen kantansa. Ei edes haluta ajatella asiaa.

Myös mökin mummo on työnantaja, kun hän palkkaa siivoojan kaksi kertaa kuukaudessa puoleksi päiväksi. Häntä koskevat lähes samat velvoitteet, kuin jotain isoa pörssiyhtiötä, pl. yt-laki. Jos siivooja vaihtaa viihteelle, niin pitää antaa varoitus. Varoituksen sanamuoto on tarkka, pitää olla todistaja(t), jne. Koeajan pituus ei vaikuta näihin seikkoihin. Jos jokin asian kannalta merkityksetön seikka jää tekemättä, niin se voi tulla kalliksi. Syy irtisanomiseen voi olla kyllä laillinen.

Sitten on ollut pelkoja siitä, että pieniin työpaikkoihin ei löydy työntekijöitä. Käsittääkseni työsopimukseen voidaan ottaa ehto, että po. lain kohtaa ei noudateta työsopimuksessa. Po. kohdan poistaminen käsittääkseni sitten parantaisi, ei heikentäisi, työntekijä työsuhdeturvaa. Näin työnantaja voisi välttää ongelman rekrytoinnissa. Ei koeaikaakaan ole pakko käyttää.

Yhtenä seikkana on tullut esille työttömyysturvan karenssi. Omasta mielestäni siihen voisi tehdä lievennyksiä tämän lainkohdan mukaan irtisanotuille.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Mitäs se EK Häkämiehen suulla loihi lausumaan? EK ei vaikuta olevan vaikutuksista innostunut.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Varmaan EK ei innostu SY:n esityksistä, vaikka ne olisivat miten hyviä tahansa. Sama lienee SDP:n laita. Jos Kokoomus tekisi vaikka kuinka hyvän ehdotuksen työntekijöiden kannalta, niin SDP vastustaisi.

Asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen!

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

SY:n väitetään ajavan esitystään Sipilän kautta. Kun ja jos varsinaiset lakot alkavat, puoluepoliittinen peli mennee hilpeäksi ja vaalinalus karnevaaliksi. Samppakaljat kylmään!

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ay-puolella on vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa, että Suomi-neito ei omista euroa. Euroopan keskuspankki omistaa euron Frankfurtissa ja päättää toimillaan mm. sen arvosta suhteessa muihin valuuttoihin. Suomen osuus EKP:n pääomasta on 1,8 %, jolla ei ole suurta painoarvoa EKP:n neuvoston kokouksissa.
Tämän johdosta on sopeuduttava nykytilanteeseen täysin eri tavalla kuin oli voimassa markka-aikaan, mikäli halutaan pitää kiinni kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tähän kuuluu sisäisen devalvaation ohella lainsäädännön päivittäminen. On parempi, että se tehdään omin voimin kuin se, että troikka (EU, EKP, IMF) tulee sen tekemään.

Tuntemattoman sotilaan luutnantti Koskelaa toisesta yhteydestä lainaten: ”Mutta meinaan se on pienimmän riesan tie.”

”Vahtikoirana” maassa harjoitettavalle politiikalle toimivat edellä mainittujen instanssien lisäksi kansainväliset luokituslaitokset. Niillä on luonnollisesti "tuntosarvet" myös Suomessa.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Tämä ei ole kustannuskilpailukysymys. Siitä todisteena sekin että vienti alkoi vetää jo paljon ennen näitä hallituksen kiki-sopimuksia.
Nyt on käynnissä ideologinen taistelu työväen ja omistavanluokan välillä
Tulokseksi veikkaan 6-0.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tämä on nimenomaan kustannuskilpailukysymys. Lainsäädäntöä on myös pakko ajantasaistaa EMU-jäsenmaana.

Omistavana luokkana taitaa olla pitkälti ay-keskusjärjestöt, jotka tuntuvat "omistavan" aika pitkälti liittojensa kautta liittoihin kuuluvat jäsenensä.

Tämän päivän ylityökielto kohdistuu monen ammattiliiton jäsenen ansiotason leikkaamiseen siitä huolimatta, vaikka tällä saattaisi olla taloudellisesti tiukkaa esimerkiksi asuntoveloista ym. johtuen. Siinä lisätulot ovat kullan arvoisia. Tästä suurituloiset ay-johtajat tuntuvat vähät välittävän.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #20

Tapelkaa pojat, saatte tupakkaa. Kohta on sota.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Hallituksen esittämä uudistus siis vaikuttaisi parantavasti yritysten tuottavuuteen. Tästä lienevät tutkijatkin yhtä mieltä.

Yritysten tuottavuus taas vaikuttaa suoraan Suomi Oy:n tuottavuuteen, joka loppupeleissä määrää sen rahamäärän, jota poliitikot voivat jakaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen ja muuhun kivaan / tarpeelliseen.

Toimituksen poiminnat